Kyllä lehmä tietää

Aikaisin kyntöjuhlapäivän aamuna otimme tuktukin kuninkaanlinnan eteen. Jatkoimme jalkaisin Veal Mean puistoon kansallismuseon edustalle, jonne oli jo kokoontunut tuhansia ihmisiä. Sukelsimme sekaan toivoen näkymää aidatulle seremonia-alueelle, jonne ei ollut asiaa ilman kutsukorttia. Jostain ilmaantui mies, joka tuli Kirstin luo kysyen "Madam, you want to see the seremony?". Hän pyysi meitä seuraamaan ja yllättäen ohjasi meidät kutsuvierasaitioon, kuninkaan aition viereen. Juhlahuppuihin verhoilluilla tuoleilla odotti jokaiselle lippalakki, viuhka, vesipullo ja tilaisuuden esite. Istahdimme tyytyväisinä alas.

Seurasimme aitiopaikalta, kun kuningas saapui punaista mattoa kävellen omaan aitioonsa ja seremonia pääsi alkamaan. Kuusi kuninkaallista lehmää kiersi parivankkureissa kyntäen puiston ympäri kolmesti. Sitten kaksi lehmistä suorittivat tärkeän tehtävän, vuoden sadon ennustuksen.

Lehmiä varten oli tuotu seitsemän hopeavatia, joilla oli tarjolla riisiä, papuja, maissia, sesaminsiemeniä, tuoretta ruohoa, vettä ja viiniä. Lehmät tutustuivat tarjontaan ja määrätietoisesti kävivät papujen ja maissin kimppuun tyhjentäen koko vadit. Muihin vateihin ne eivät edes koskeneet.

Seurasi kuninkaallisen ennustajan tulkinta. Odotettavissa on hyvät papu- ja maissisadot, mutta huono vuosi riisinviljelijöille. Nähtäväksi jää pitääkö tämä paikkansa. Viime vuonna lehmien ennustus osui kohdalleen.

Eilisiltana saatoimme Kirstin paluumatkalle ukkosmyrskyssä ja hän on päässyt onnellisesti kotiin. Täällä seremoniat jatkuvat, sillä tänään vietetään kuninkaan 56-vuotispäivää.