perjantai 10. heinäkuuta 2009

Rukoileva kannibaali

Parvekkeen orkidea on saanut asukkaakseen trooppisen eläimen. Ruiskuttelin letkulla iltapäivän kuumuudessa (37 astetta) parvekekasveja ja yhtä isoa torakkaa, joka yritti väkisin lentää parvekkeellemme (aivan oikein, ne osaavat lentääkin). Orkideat kukkivat vielä pari kuukautta sitten, mutta nyt ovat viettäneet lepoaikaa. Ilokseni huomasin uuden kukkavarren puskevan toisesta amppelista. Sen vieressä roikkui todella oudon muotoinen oksa, joka tarkemmin katsottuna osoittautuikin pää alaspäin roikkuvaksi noin 10 sentin mittaiseksi rukoilijasirkaksi.

Tässä vähän tietoa uudesta kotieläimestämme: Rukoilijasirkka on peto ja erittäin erittäin tehokas saalistaja. Täydellisen suojavärinsä turvin se vaanii tarpeen tullen päiväkausia (sitäköhän se tekee nytkin?). Kun saalis lopulta ilmaantuu paikalle, rukoilijasirkka nappaa sen nopeasti piikikkäillä eturaajoillaan. Rukoilijasirkka syö enimmäkseen kärpäsiä, mutta saalistaa myös pikkulintuja, hiiriä ja jopa pieniä käärmeitä (toivottavasti ei gekkoja!). Se ei välttämättä tapa saalistaan, vaan syö sen elävältä. Rukoilijasirkat ovat kannibaaleja. Kookas naaras syö usein koiraan parittelun aikana.

Vaikuttaa kovin viehättävälle kotieläimelle. Kuka keksisi sille osuvan lempinimen?

3 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Luulit, että joku on jättänyt kommentin. Ei ole!

Välillä tuntuu, ettei kukaan näitä juttuja lue, mutta kävijälaskuri osoittaa yllättäen toista (käy ilmeisesti itsestään).

Nimiehdotuksen antajien kesken arvotaan tietysti palkinto...

Anonyymi kirjoitti...

Tulin toimistolle hoitamaan juoksevia asioita, joiden liike oli päässyt pysähtymään pöytäni kohdalle...
Nimiehdotukseni on perheessämme yleensä Mikan esittämä Julli. Julli-nimi vapautui juuri ystävällemme 40-vuotislahjaksi antamamme Pässin päästyä vihreämmille niityille. Rasu-koirastamme olisi todennäköisesti tullut Julli, ellei nimi olisi silloin ollut varattu. (onneksi oli..) Ymärrän kyllä, jos valitsette jonkun toisen nimen.
-Heli-

Sirpa kirjoitti...

Kiitos nimiehdotuksesta. Sen taitaakin saada uusi lemmikkimme, eli "mau" (jäi epäselväksi oliko hiiri vai rotta). Se lymyili saniaisruukussa, mutta säikähti kun Pheakdey ruiskutti vettä päälle. "I hit it downstares", hän sanoi tyytyväisenä. Toivottavasti se ei enää jaksa kivuta tänne ylös. Rukoilijasirkka ehti jo saada nimen, sillä se on khmeeriksi isoäiti. Pelottavaa.