Takapihalla rakennetaan. Sen tiesimme jo tänne muuttaessa. Rinnakkaiselo rakennustyömaan kanssa on sujunut ainakin toistaiseksi ihan siedettävästi. Vanha rakennus oli onneksi jo purettu muuttaesamme. Parhaillaan käynnissä on perustusten teko. Vanhat perustukset on kaivettu esiin ja niiden varaan rakennetaan uusia. Päivät vaihtelevat porausäänistä kilkutukseen ja betonimyllyn jauhantaan. Työt alkavat joka aamu viimeistään seitsemältä ja jatkuvat auringon laskuun. Välillä pidetään lounastauko. Parisenkymmentä miestä painaa hommia polttavan auringon alla paljain käsin ja jaloin sekä tietysti ilman korva- ynnä muita suojia. Kaikki tehdään käsipelillä ja työmaa toimii samanaikaisesti keittiönä, käymälänä ja majapaikkana. Vierashuoneemme ikkuna toimii aitiopaikkana tämän kaiken seuraamiseen.Perustusten teko alkaa ilmeisesti olla loppusuoralla ja tämän vaiheen työporukka pääsee pian palaamaan kotikyliinsä. Lopun alkua ennakoi myös toissaöinen katujuhla. Musiikki raikasi ja humalaiset työmiehet heittivät paitansa pois ja kerääntyivät keskelle katua tanssimaan, hihkumaan ja taputtamaan käsiään. Kävin vahdin kanssa kurkistamassa kaoottista menoa portin raosta ja totesimme yhteistuumin, että parempi on pysytellä bileistä sivussa. Palmuviina onneksi tehosi odotetusti ja muutaman tunnin kuluttua ylikierroksilla käyneet juhlijat vetäytyivät työmaalle peltikatokseensa. Raskas työ, raskaat huvit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti