Tänään ovat ajatukset olleet niin vahvasti tulevassa, työkuvioissa ja Suomessa (nämä kaikki liittyvät toisiinsa), että täytyy kirjoittaa välillä blogia muistaakseen missä on nyt. Ja vielä seuraavat neljä kuukautta.Sain juuri viestiä Sihanoukvillesta, että vettä tulee rankasti ja aallot piiskaavat rantaravintoloiden tolppia. Täällä sisämaassa ei myrskyä, mutta äsken oli erikoinen näky, kun taivas oli täynnä sadepisaroita ja suuria sudenkorentoja. Yhdessä ne muodostivat kuin harson ikkunan eteen. Kaunista. Ilma on lämpenemään päin ja sateetkin enää hetkellisiä. Alkaa sadeaika vähitellen väistyä. Monin paikoin kärsitään kuitenkin vielä taifuunin aiheuttamista tulvista.
Kotona on tapahtunut ryhtiliike. Kaikki rempallaan olleet asiat (tai ainakin melkein) pistettiin tiistaina kerralla kuntoon ja miestä lappasi ovesta taukoamatta, aina kaksi kerrallaan. Kylpyhuoneen lamput vaihdettiin, ikkunoiden hyttysverkot korjattiin, parvekekukat leikattiin ja lannoitettiin ja rakennustyömaan puoleiset ikkunat hangattiin puhtaiksi sementtiroiskeista. Merkittävin muutos tapahtui siivousrintamalla Pheakdeyn jäätyä äitiyslomalle. Hänen työpäivänsä lyhenivät lyhenemistään loppua kohden. I can go now hän hihkaisi iloisesti heti saatuaan lattiat nopeasti sutaistua ja pyykit silitettyä (minkä hän teki kyllä hyvin). Kiersin sitten rätin kanssa jälkikäteen pyyhkäisemässä peilit, pesemässä lavuaarit, viemässä roskat... hommat, jotka hän useimmiten unohti. Sorry I forget, ja iloinen hymy päälle. Hänelle oli opetettu se perinteinen khmer-tyylin siivous, eli kaikki näkyvät lattia- ja pöytäpinnat pestään, mutta kaakeliseinät, peilit, lavuaarit ja hanat jäävät siivousta vaille. Nille korkeintaan ruiskutetaan vähän vettä. (Olen ollut khmernaisten kanssa yhtäaikaa vessassa ja voin kertoa, että siinä hommassa ei kuulkaa paljon paperia käytetä eikä käsiä pestä. Mutta vettä suihkutetaan reippaasti niin pyttyyn, lattiaan kuin muihinkin huuhdeltaviin paikkoihin. Ihan maan tavoille en ole vielä oppinut, vaikka ”reikä lattiassa” -mallia käytänkin jo sujuvasti.)
Mutta tämä uusi siivoojamme, pieni ja pirteä Lin, on puolestaan oikea valkotornado ja nipottaja. Kämppä ei ole ollut koskaan niin puhdas kuin hänen käsittelynsä jäljiltä. Äsken yllätin hänet pyyhkimässä kattoropellin lapoja olkkarissa. Oli kasannut pöydän ja tuolin torniksi ja kiikkui siellä yläilmoissa rätin kanssa. Viime kerralla minun oli hätisteltävä hänet kotiin kun alkoi tulla jo pimeä ja hän asuu kaukana. Mutta kun parvekkeen lattia on vielä pesemättä, hän sanoi surkeana. Ensi kerralla, lohduttelin ja pistin hänet kotimatkalle. Eipä turhaan Mr Bou todennut häntä suositellessaan, että tällä tytöllä on hyvä asenne työntekoon. Ihailen ja yritän ottaa oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti